Tiesitkö, että jos haluat lunastaa huoneiston, omakotitalon tai vaikkapa metsäpalstan ex-puolisolta tai saman perikunnan jäseniltä, se kannattaa perinteisen kauppakirjan sijaan tehdä joko ositussopimuksen tai perinnönjakosopimuksen muodossa. Näin vältät turhia veroja ja muita kuluja.
Haluan nostaa esiin asian, johon juristin työssäni olen törmännyt yllättävän (lue: liian) usein. Nimittäin siihen, että kiinteistönvälittäjät eivät joko tiedä tai eivät välitä selvittää asiakkaalleen, että kauppakirja ei ole se järkevin tapa siirtää huoneiston, omakotitalon tai vaikkapa yhdessä omistetun metsäpalstan omistusoikeutta, kun kyseessä on kuolinpesän tai ex-puolisoiden välinen omaisuuden järjestely.
Otetaan esimerkki. Entiset puolisot haluavat järjestellä omistuksiaan niin, että toinen puolisoista jää asumaan entiseen yhteiseen kotiin ja samalla haluaisi lunastaa sen omistusoikeuden kokonaan itselleen. Käytännössä hän siis haluaa lunastaa ex-puolisonsa ulos heidän yhteisestä kodistaan.
Hän aloittaa prosessin niin, että soittaa muutamaan kiinteistönvälitystoimistoon ja kartoittaa hintaa kauppakirjan laatimisesta.
Kun sopiva välitystoimisto on löytynyt, kiinteistönvälittäjä luonnollisesti aloittaa toimeksiannon arvioimalla kohteen hinnan omalla vankalla ammattitaidollaan. Tässä esimerkissä se olkoon 200 000 euroa.
EI NÄIN: Entisten puolisoiden välillä tehdään kiinteistönvälittäjän avustuksella asuntokauppa, jossa asunnon lunastava osapuoli ostaa 50% asunnosta 100 000 euron kauppahinnalla. Jos kyseessä on huoneisto, maksaa ostaja 2% varainsiirtoveron ja jos kyseessä on kiinteistö (omakotitalo), hän maksaa 4% varainsiirtoveron kauppahinnasta eli 100 000 eurosta. Varainsiirtoveron osuus on siis huoneistosta 2 000 euroa ja kiinteistöstä 4 000 euroa. Varainsiirtoveron lisäksi hän maksaa välittäjän palkkion sekä kiinteistökaupassa kaupanvahvistajan palkkion. Vuonna 2021 kaupanvahvistajan palkkio on 120 euroa, ja lisäksi päälle tulee mahdolliset asiakirjojen hankintakustannukset, sekä kaupanvahvistajan matkakustannukset.
VAAN NÄIN: Kiinteistönvälittäjä ohjaa puolisot juristin juttusille, koska ex-puolisoiden kannattaa ja jopa täytyy järjestellä koko omaisuutensa ositussopimuksen muodossa, mukaanlukien tämä kyseinen asunto. (Tämä toki edellyttää, että ex-puolisot ovat ylipäänsä kykeneviä sopimaan asioista keskenään.) Ositussopimuksessa juristi perehtyy kaikkeen heidän avio-oikeuden alaiseen omaisuuteensa, laskee avio-osan ja määrittää yhdessä puolisoiden kanssa, mitä omaisuutta kumpainenkin saa. Toiselle jää tämä yhteinen asunto ja toiselle muuta omaisuutta yhtä paljon. Puolisot allekirjoittavat sopimuksen ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä. Todistajat vielä vahvistavat asian nimikirjoituksillaan. Koska pesän ulkopuolisia varoja ei tässä kyseisessä jaossa tarvita, ei varainsiirtoveroakaan tarvitse maksaa laisinkaan. Ja vaikka kyseessä olisi kiinteistö, ei kaupanvahvistajallekaan ole tarvetta, koska kyseessä on ositus. Juristi luonnollisesti veloittaa oman palkkionsa.
Valitettavasti joudun toteamaan, että välittäjien ammattitaito ei läheskään aina riitä siihen, että tämä asiakkaalle ehdottomasti järkevämpi ja verotehokkaampi keino otettaisiin huomioon ja aidosti ajateltaisiin asiakkaan parasta. Samaan hengenvetoon mietin myös, kuka korvaa asiakkaalle hänen turhaan maksamansa veron?
Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos suinkin mietit omaa omaisuuden jakoasi verotehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla!
