Miksi juuri minun kannattaa tehdä testamentti?

Miksi juuri minun kannattaa tehdä testamentti?

Olen viiskymppinen (eli nainen parhaassa iässä), naimisissa ja meillä on kaksi tytärtä. Edustamme ns. ydinperhettä. Meidän vanhempi tytär (21 v) opiskelee Oulun yliopistossa arkkitehdiksi ja nuorempi (15 v) asuu meidän kanssamme kotona ja on peruskoulun 9:llä luokalla.

Olemme yhdessä puolisoni kanssa kerryttäneet pientä varallisuuttamme ja meille on tärkeää, että me myös päätämme siitä, kenen käsiin omaisuutemme päätyy, kunhan meistä aika jättää. Jos me emme tekisi testamenttia, saattaisi omaisuuttamme päätyä tietyissä tilanteissa täysin ulkopuolisten haltuun. Ja sen me haluamme estää.

Annas kun kerron esimerkin. Jos tyttäremme solmii avioliiton ja eroaa, heidän välillään toimitetaan ositus. Jos me olemme osituksen hetkellä jo kuolleet, hänen ex-puolisolleen on syntynyt avio-oikeus myös kaikkeen meiltä tyttärellemme perintönä siirtyneeseen omaisuuteen. Olettaen, että heillä ei olisi avioehtosopimusta, emmekä me olisi tehneet testamenttia. Pahimmassa tapauksessa puolet meidän omaisuudestamme päätyisi eron myötä tyttäremme ex-puolison omistukseen. Kuka vanhempi sallisi sellaisen?

Meillä ei vanhempina ole luonnollisestikaan oikeutta määrätä tyttäriämme tekemään avioehtosopimusta. Tai voimme toki yrittää, mutta heillä ei ole mitään juridista velvollisuutta tehdä sellaista. Onneksi meillä on vanhempina eräs keino estää em. kaltaisen tilanteen syntyminen. Ja siihen me tarvitsemme testamenttia.

Tyttärillämme ei ole vielä näkynyt aviopuolisokandidaatteja, tai ainakaan heitä ei ole esitelty meille vanhemmille. Ajankohta on siis varsin hyvä tehdä heidän tulevien puolisoittensa avio-oikeuden poissulkeva testamentti, koska emme kohdista tuota klausuulia keneenkään nimeltä mainittuun henkilöön henkilökohtaisesti. Ja näin pystymme estämään edellä kuvatun kaltaisen tilanteen syntymisen.

Se, että vanhemmat huolehtivat omaisuudestaan ja sen määräysvallan säilymisestä kuolemansa jälkeen, ei kenenkään vävyn tai miniän pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena, vaan oikeastaan päinvastoin.

Hän on päässyt hyvään, asioistaan ja omaisuudestaan huolta pitävään sukuun.

Jos Sinäkin arvostat samoja asioita, ota rohkeasti yhteyttä ja keskustellaan lisää.

Vastaa